Tupla kolmonen.

Aito Tour de Ski on vielä täysissä tohinoissa, mutta Tour de Savo on jo ohi. Savon mäelle ei lopulta tainnut kavuta naisten sarjassa kuin yksi hiihtäjä, Lapin Tepa. Muut tyytyivät sulattelemaan kinkkua vähemmillä kisoilla ja kenties latautuvat jo kohta ovelle kolkuttavaan SM -kisaviikonloppuun. Odotuksista poiketen oli siis Savon nelipäiväisellä Tourilla kovin vähäinen osanotto. (Vaikka yksittäiset kisat kyllä houkuttelivatkin hiihtäjiä ympäri Savoa.)

Minä hiihdin Savossa kaksi kisaa, kuten alla jo aavistelinkin. Perjantain sprintin vapaalla ja perinteisen kympin sunnuntaina. Kahdesti kolmanneksi. Voittaja paineli molemmissa kisoissa omaa kyytiään, sen sijaan muut sijat olivat inhimillisesti jaossa.

Perjantai: Tapaninpäivän sprintti houkutteli jo mc pisteitäkin ko. lajissa saavuttaneen Mari Laukkasen näyttämään, kuinka tänä vuonna suksi luistaa. Mari oli saapunut amppiksen maailman cupista kotikonnuilleen, Enoon viettämään joulua ja tytön pyssy oli kuuleman mukaan joulutauolla Kuusjärven pohjassa.. liekkö latailee oikeita ohjuksia tuleviin koitoksiin! Mari näytti jo aika-ajoissa kovan kuntonsa ja vei finaalin suvereenisti. Oma hiihtoni lämpeni finaaliin ja sanoisinko, että kohtuullinen eka sprintti tälle vuodelle. Välilevy ei oireillut ollenkaan, joten syksyn pilates on tehnyt tehtävänsä!

Sunnuntai: Sonkajärvelle pamahti kunnon pakkanen sääennusteesta poiketen (-11,5 celsiusta tuntuu melko kireältä tottumattoman koivissa), mikä aiheutti "hieman jännitystä" suksien voiteluun. Isähän oli jo edellisenä iltana pistänyt Karhut kisakuntoon ja jäi kotiin viettämään lomapäivää -kelinhän piti olla selvä. Noh, onneksi suksiin saatiin ennen lähtölaukausta hyvä pito (ensimmäiset liisterit yllätysyllätys pamahti umpijäähän)! Kiitos Jannelle, joka tarttui purkkiin ja hoiti voitelun minun ollessani sen verran kyvytön hermoillessani tulevaa kisaa.. Yhteislähtökisan voitti  reilusti Kerttu Niskanen, jolle minä jäin himppusen reilun minuutin. Kuitenkin huikean loppurimpuilun ansiosta saavutin puolessa välissa karkuun päässyttä Anne Kyllöstä, mutta matka oli 11 sekunttia liian lyhyt... 

Hyvät kisa ja nousu kunto.

Nyt vaihdetaan vuotta Hämeenlinnassa ja lauantaina paukku pamahtaa Scandinavia cupissa Keuruulla. Loppiaisena maakuntaviesti ja sitten onkin vuorossa Jämin SM-kisat!

Menestyksellistä uutta vuotta kaikille!

Talven valkohiutaleet...

Mukavaa Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2009!

Kisakausi on avattu. 20.12. Iisalmen kansallisissa oli varsin mukavasti hiihtäjiä. 10 kilometrin kisa hiihdettiin 4x 2,5 km tykkibaanalla. Latu sai kiitosta, varsinkin katsoessa ladun sivussa ollutta lumen vähyyttä! Hyvin oli siis järjestävä seura hoitanut homman kotiin. Jopa Kontiolahden hilelatu saattaisi (jonain päivänä) jäädä kakkoseksi kuntonsa puolesta...

Itse kisa meni niin, kuin ensimmäiset kisat yleensä. Ei hyvä, ei huono. Kärkeen, Elina Löytynojalle, jäi melkein puoli päivää, muttei ko. baanalle lähdettykään mittaamaan aikaeroja, saati kuntoaan muihin verraten. Sijoitus 4. Jos jotakuta tulokset enempi kiinnostaa, etsiköön netistä ne käsiinsä. Omat tietoni ovat yllä, enempää en vaivautunut tuloslistaa analysoimaan. Sen sijaan omaa suoritusta on pieni yläkoppa pyörittänyt ympäri kuin vanha, kunnon pesukone. Mitä jäi käteen? Ainakin se, mitä lähdettiin hakemaan. Eli kova harjoitus, jossa on rentous mukana (maan kuuluna happourheilijana). Ja siinähän onnistuttiin; potkut rentoutui ja liulla oli jo ihan hyvästi mittaa, vaikka alkuräpiköintiä onkin. Joten silloin kai kuuluu olla tyytyväinen. Eiköhän oikea rytmi löydy sitten kisojen myötä.

Seuraava startti onkin jo huomenna, tapaninpäivänä Kuopiossa. Puijolla aloitetaan uuden Tour de Savo -kisasarjan ensimmäinen osakilpailu: sprintti vapaalla. Itse hiihdän kyseisestä neljän kilpailun sarjasta ensimmäisen ja kolmannen päivän (3. yhteislähtö 5 km perinteinen, Sonkajärvi). 

Ja sitten sukuloinnin kautta Hämeenlinnaan äidin tykö uudeksi vuodeksi.

12.12.2008 klo 16:40

Kuunteleppa Pohjois-Karjalan radioa huomenna klo 16:40, jos satut olemaan radion ääressä. Olen siellä viikon urheilijavieraana.

Kauden avaus siirtyy viikolla

Lumileiri Oloksella marraskuun puolessa välin sujui hyvin. Olosuhteet olivat mainiot ja huolto pelasi (suuri kiitos heille!). Harjoitukset sujuivat kirjavan ulkomaalaisjoukon seassa, sillä me kotimaalaiset hiihtäjät olimme suorastaan vähemmistö. Loppu viikosta aamupalalla olikin erikoista, kun kuuli jonkun sinne kisoihin tulleen puhuvan suomea! 

Oheinen kuva onkin Olokselta. Minun pakkasaamun perinteisen lenkiltä.

Lumileiriltä toipumisen jälkeen aloitin kotiharjoittelun mielessäni koko ajan lähestyvä kisakausi. Myös koulunpenkillä istumista riitti, leiriviikon takia tulleet rästihommat painoivat niskassa.

Kunnes tuli
7.12. sunnuntai, tuo epäonnen päivä. Aamulla hiihdin Kontiolahdella onnistuneesti kovan tehotreenin ja fiilis oli hyvä. Illalla sitten lähdin lyhyttä verryttelyä tekemään. Kovin pitkälle en ehtinyt juosta, kun lenkkarit tarttuivat täysin yllättäen toisiinsa kiinni --ja lensin suoraan oikea polvi edellä jäiselle tielle. Armoton kipu iski koko oikeaan jalkaan. Onneksi en ollut ehtinyt sen pidemmälle, niin pystyin omin avuin linkkaamaan kotiin. Kipu polvessa vaati jäitä koko illan. Kävelemisestä ei tullut mitään. Hysteerisenä ulisin puhelimitse koutsille sitä huonon tuurin määrää. Vaikka täytyisi ilmeisesti vain opetella solmimaan lenkkareiden nauhat.

Alkuviikosta pääsin rtg-kuvaan ja polvesta ei onneksi löytynyt vammaa. Luukalvon alle oli tullut verenpurkauma, jonka takia polvi oli ja tulisi olemaan pirullisen kipeä. Lääkärin kanssa päätimme katsoa torstaihin asti, antaako kipu yhtään saumaa avata kisakautta Lapinlahdella suunnitelmien mukaan. 

Tänään torstaina hiihdin siis ensimmäistä kertaa sunnuntain jälkeen. (Onttolan juoksumatto oli loistojuttu tähän asti. Ainut asia, mitä kipeällä polvella kärsi ekat päivät tehdä, oli kävellä matolla ylämäkikulmaa.) Hiihtämään kykeni, muttei riittävän hyvin, että Lapinlahdelle olisi järkeä lähteä sprinttaamaan. Polvi aristi ylämäkeä ja kurvihiihtoa, mikä ei mahdollista tasapainoista hiihtämistä. Sprintti olisi liian rajua ja saattaisi vaarantaa koko loppu kauden.

Niinpä nyt vain jäitä hattuun ja malttia vielä viikko. Avataan kisakausi sitten Iisalmessa ensi viikolla.

Lenkkarin nauhat umpisolmulle ja mieli kirkkaana etiäpäin.