Aurinko on kingi

Kuinka monesti pitää treenatessa kastua, että pinna palaa? Kuka kestää kenkiä upottavaa mutaa, ainaista sadetta ja radalle liiskautuneita etanoita, kastematoja ja hiiriä?

Kuinka paljon täytyy todella sataa vettä, että EI TULE mennä lenkille? Todella paljon ilmeisesti. Se on jo jotain, kun ylämäessä asfaltin pinnalla on niin paljon vettä, että suksi sukeltaa sisään. Kivaa uida suksien kanssa. En minä ainakaan ole moista ennen kokenut. Huh. Se siitä avautumisesta.

Aurinko varma Otepää on siis taas osoittanut sateisen puolensa. Aika monta päivää meni, ettei säästynyt kuivana yhdestäkään harjoituksesta. Ai, onko urheilu Säästä ..mistä? ..Päästä kiinni? No todettakoon, että on se kuitenkin motivoivampaa reenailla täällä vesisateessa kuin Suomessa vesisateessa. Täällä sentään näkee muita ihmisiä suksien päällä toisin kuin niin monena kertana Pärnävaaralla tänä kesänä.

Leiri on sujunut suunnitellusti. Treeni kulkee ja kroppa pelittää, mikä sen mukavampaa. Aamutreenissä vähän tuottavampaa ja iltapäivällä palauttavaa, keskimääräisesti. Kaksi kolmesta kovemmasta pääharjoituksesta on onnistuneesti takana. Tiistaina vielä kerran kovempaa suksilla ylämäkeen.
Vetolaite on saanut oman osansa ja apotekinmäki.

Väsymyskäyrä alkaa nousta loppua kohti korkeaksi, kuten kuuluukin. Mistä sen huomaa? Siitä, että ruokalan rappuset pitenee päivä päivältä! Onneksi tänään oli se ensimmäinen poutainen päivä (kuten kuvasta voi tarkkaavainen huomata). Auringon voimalla viimeiset rypistykset ennen kotimatkaa!

Otepää odottaa

Otepään 12 päivän leiri on taas edessä, jihuu! Lauantaina lautta Helsingistä Tallinnaan ja siitä autolla parisen sataa kilometriä alaspäin. Ja leiri rullahiihdon paratiisissa voi alkaa.

Heinäkuinen Viron Otepään leiri (samoilla elementeillä) onnistui vallan hyvin. Niinpä olen valoisin mielin lähdössä uudestaan sinne tekemään onnistunutta harjoittelujaksoa. Hiihtäminen siellä on vaan tehokkaampaa kuin missään Suomessa. Rullarataa ei voi kehua tarpeeksi: se on pitkä (melkein 8 kilometriseksi kehuvat), pitkillä nousuilla varustettu ja kunnollisilla alamäki kallistuksilla eli siis kerrassaan mainio! Hiihtoa kyseisessä paikassa kannattaakin harrastaa ja sitä lienee luvassa PALJON! Ehkä jopa vapaan rullatkin lähtee mukaan tällä kertaa (viime leiri oli pelkkää perinteistä).

Otepään leirien välissä oli viiden päivän Vuokatin leiri, joten liian kauaa ei ole kerralla ehtinyt kotona märehtiä.
Moottoritie on kuuma.

ps. Kannustetaanhan JoMa mitalipeleihin!!